TROOPPISISSA TUNNELMISSA - UUSIA KUVIA AITASTA

Tällä hetkellä aitasta pääsee ihastelemaan mökin ulkovuoriremonttia ihan aitiopaikalta.

Eilen illalla aitassa oli trooppinen tunnelma.

Päivällä lämpötila oli huidellut +30 - asteen yläpuolella, joten tietäähän tuon, että illalla aitassakin tarkeni! Niinpä pidimme ovea auki ja hyttysverkon virkaa toimittava pitsiverho lepatti tuulessa. Luin kirjaa lukuvalon hämyssä ja mietin, että kyllä voi ihminen tuntea olonsa kertakaikkisen täydellisen hyväksi! Olo oli kuin ulkomailla, mutta oikeasti olinkin nukkumapaikoista parhaassa - tumman aitan hellässä huomassa.

Tänään lunastin itselleni antamani lupauksen. Lupasin kivuta aittaan kameran kanssa - edellisestä kuvauskerrasta olikin hurahtanut aikaa jo melkolailla tasan neljä vuotta! Silloin kirjoittelin aitan uudesta ilmeestä ja totesin muun muassa, että "Aitta on siis valmis, vain sisustus on vielä vaiheessa. Kovin suuria sisustuksia ei aittaan ole tulossa, että tila pysyisi mahdollisimman selkeänä ja siistinä." Olikin hauska huomata, että kovin suuria sisustuksia ei aittaan ole pintaremontin jälkeen tullutkaan, vain muutama hylly ja naulakko lisää.

Aittaan rakennettiin siis laverisänky, joka yltää seinästä seinään (mittaa sängyllä on reilu kolme metriä). Sänky on ollut oikein järkevä ja toimiva ratkaisu. Kirjoittelin tuolloin neljä vuotta sitten tarkemmin laverisängyn rakentamisesta, tästä klikkaamalla pääset lukemaan tekstin. Tekstissä mainittua: "Taitavalla timpurilla ei kovin montaa tuntia nokka tuhissut, kun laveri alkoi olla kuosissaan. Tuollainen sänky ei tuota kovin suuresti päänvaivaa homman osaavalle henkilölle. Runko, pohjalaudat ja muutama jalka eteen tueksi. Itse keskityin lähinnä kahvinkeittoon ja grillailuun." Juuri ei ole työnjako rakentamisen suhteen muuttunut neljässä vuodessa.

Aitan sisäpuolen maalisävy on Tikkurilan värikartasta sävy nimeltä Petrooli. Kuten petrooliin tunnette, niin sävy on varsin eläväinen. Vuorokaudenajasta ja valosta riippuen väri vaihtelee ihan reilusti. Näissäkin kuvissa seinät ovat välillä harmaat, toisinaan siniset ja joskus jopa vihertävät! Ehkäpä juuri siksi tummat seinä- ja kattopinnat eivät ole tuntuneet missään vaiheessa liian tummilta! Tumma katto jatkaa seinän korkeutta, matalasta tilasta kun on kyse. Lattia oli valkoinen ja sellaisena se myös pysyi.

Kirjoittelin maalisävyn valinnasta taannoin näin: "Päädyimme tummaan. Koska aitta on muutenkin melko pieni ja valoa tulee niukasti, saa siitä helposti vielä entistäkin tunnelmallisemman maalaamalla seinät ja katon rohkeasti tummaksi. Täytyy tosin myöntää, että pikkuisen jännitti kun maalipurkin aukaisin, maali näytti niin synkältä! Mietin jopa, jos maalaisin katon kuitenkin valkoiseksi, mutta rohkaistuin silti testaamaan myös katon tummaksi maalaamista." Tervaa ja petroolia - tekstin voit lukea kokonaan klikkaamalla tästä.

Aitan eteen rakensin myös pienen kivikkopuutarhan viime kesänä. Kivikkorinteen oli tarkoitus olla passeli yhdistäjä kasvihuoneen ja aitan välillä (siihen oli tulossa  myös terassia ja kasvatuslaatikoita kaveriksi), mutta kasvihuone otti ja rysähti talven aikana, joten hieman on vaiheessa tämä idea - uutta kasvihuonetta ei nimittäin ole tässä ihan hetkeen tuloillaan. Kivikkorinteestä voit lukea lisää täältä ja edesmenneeseen kasvihuoneeseen pääset tutustumaan täällä.

Aitassa ei siis juuri ole muutoksen tuulet puhallelleet neljään vuoteen, koska ei ole ollut tarvetta. Yksi tarve oli pari kesää sitten, ja sen ratkaisin omasta mielestäni oikein järkevästi.

Kaipasimme aittaan nimittäin roikotus- ja säilytystilaa vaatteille. Niinpä kaivoin varastosta hyllynkannattimet ja ostin pätkät liimapuulevyä. Maalasin kaikki petroolilla. Ruuvasin hyllyt oven molemmin puolin samalle tasolle. Hyllyn päälle päätyi kasvihuoneen raunioista pelastetut kupariset korit ja hyllyn alle kaksi aitassa jo aiemmin ollutta naulakkoa. Tämä ratkaisu on ollut toimiva ja hyvä.

Oven verhosta sen verran, että ostin Ikeasta palan pallokuvioista pitsiä tannoin ja ompelin siihen verhotangolle kujan. Verhotanko on samaisesta paikasta sekin. Verho on paitsi varsin soma, niin myös ihan riittävä este hyttysille ja muille lentäville. Silloi tällöin joku hyväonninen pääsee sisälle asti, mutta liiaksi ei ole kuitenkaan aitassa joutunut ininästä kärsimään.