17.5.2018

KIVIKKORINNE ON VALMIS


Niin ne vaan asiat yksitellen valmistuu.
Viime kesänä kekkasin, että yhdistän kasvihuoneen ja aitan näppärästi kokonaisuudeksi kivikkorinteellä ja terassilaudoituksella. Idea on edelleen mielestäni aivan mainio, mutta kasvihuoneellehan jouduimme sanomaan hyvästit talven jäljiltä, joten siinä mielessä suunnitelmat muuttui hieman. Mutta niinhän se elämässä tuppaa menemään.

Vuosi sitten revimme ensin maan auki aitan edestä rinteestä, sitten täräytimme siihen maanpeitekankaan, kaivoin kolosia erinäisille kasveille - sitten alkoikin kivien raahaaminen. Tämä sinänsä pienen oloinen projekti olikin kuitenkin luultua haasteellisempi, koska tontin muotojen vuoksi kivien roudaaminen esim. kottikärryillä ei ole mahdollista. Kivet piti kantaa tontin toiselta laidalta yksitellen tai sitten korissa muutama kerrallaan. Olen nakittanut muutaman vieraankin kivenkantopuuhiin, mutta nyt hoidimme homman loppuun eräs aurinkoinen toukokuun päivä ihan omin ja jälkikasvuni voimin. Lupasin nimittäin oikein rahapalkkaa, jos apunani kantaisivat viimeiset murikat aitan eteen. Ja niin me teimme! Kannoimme 60 isoa ja 60 pientä kiveä - ja sitten se oli valmis!

Vähän jännitti talven jäljiltä, että vihertääkö siellä rinteessä enää yhtään mikään. Oikein positiivinen yllätys oli, että vihertää! Pienesti, mutta vihertää kuitenkin. Elän toivossa, että nuo kaverit lähtisivät tekemään maagista työtään ja leviäisivät itse kukainenkin omilla alueillaan. Olen kyllä varautunut siihenkin, että istuttelen tuohon rinteeseen vielä kasvin jos toisenkin, jos nuo tämänhetkiset jäävät kovin pienialaisiksi.

Kasvihuone siis ei tykännyt talvesta. Seuraavaksi onkin sitten kaiken sen romun kerääminen. Onneksi kasvihuoneen istutuslaatikot on kiinteiksi rakennettu, joten säästän ne tottakai tälle kesälle. Ajattelin laittaa avolaatikoihin helppoja ja ulkoilmasta pitäviä kavereita, esimerkiksi hernettä ja mansikkaa. Eihän sitä tiedä, vaikka se laudoitus innostuttaisiin tekemään kasvihuoneen raunioille vielä tänä kesänä - tai sitten vaikka vuoden päästä. Nyt oon ihan mielissäni, että sain kuin sainkin kivikkorinteen valmiiksi. Se on jo nyt hyvä, mutta siitä tulee vielä parempi, kun aika ja luonto tekee tehtävänsä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti