15.8.2017

ELOKUUTA

Niin se vain elokuu on yllättänyt. Positiivisesti, mikäli minulta mielipidettä kysytään.
Tänäänkin joutui silmiä siristämään, kun aamuseitsemältä avasi verhot - aurinko helotti jo ihan tosissaan. Päivät ovat aurinkoisia ja helteisiä, illat pimeitä ja lämpimiä - niin kuin monesti elokuussa.

Kesän valoisissa öissä on taikansa, mutta kyllä ne parhaat jutut kerrotaan ja makeimmat naurut nauretaan pimeässä elokuun illassa, kynttilän valossa. Syyskuun väriloisto ja tihkusade, elokuun illat - siinä kaksi minun sieluni maisemaa.

Viime aikoina mökillä on kalastettu. Lapset saivat mato-ongella monta pientä sinttiä, joita ei kuitenkaan maltettu syödä, vaan pääsivät takaisin kasvamaan. Harvinaiset vieraat toivat mukanaan pullapitkon ja itse tein sitä perinteistä helppoa mökkikakkua - banoffeeta, vai mitä lie onkaan nimeltään, kun banaani puuttuu. Toisen päivän lounas koostui kaikesta käsiin sattuneesta ja tarjottiin mahollisen askeettisesti. Just hyvä, ei aina jaksa  miettiä ja asetella.

Jostain multakasasta lennähti terassille koppakuorianen, josta tuli välittömästi lasten lempparilemmikki. Nimekseen sai ihan vain Koppis ja sitä hyysättiin ja hoidettiin rakkaudella. Rajansa kuitenkin koppiksenkin kestokyvyllä. Hyvästä hoivasta huolimatta otti siivet alleen ja varoittamatta ja yllättäen lensi pois. Lapsia suretti - me ei ehditty edes hyvästellä sitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti