3.5.2017

ENSIMMÄISET KESÄKUKAT

Ollaan toukokuussa.
Tuleeko vielä yöpakkasia? Tulee, ehkä päiväpakkasiakin. Keväästä ei voi koskaan tietää. Ei ole ihan yksi eikä kaksi kevättä, kun olen herännyt aamulla näkemään, että kesäkukkieni päälle on yön aikana satanut monen sentin lumikerros. Siksi tähän kevääseen lähdetään hieman varovaisemmin, kovin montaa kukkaa en vielä lähde ulos istuttelemaan.

Musta mökki oli musta, kun sen ostimme. Siellä on muutenkin jotenkin sellainen tumma ja pehmeä tunnelma - varmaan siksi, että mökki ympäristöineen sijaitsee piilossa veden ja kukkulan välissä. Siksi sinne on luontevaa valita lisää pehmeää ja tummaa - räikeät värit eivät vain tunnu istuvan sinne. En tiedä miksi - mutta yleensä paikka ja mökki sisustaa itse itsensä, kun vain kuuntelee.

Tämä paikka puhuu luononmateriaalien äänellä. Jos ollaan keskellä Suomea, keskellä metsää, järven rannalla, ympärillä humisevat männyt ja lepattavat koivut - voiko silloin muuta ollakaan? Pikkuhiljaa mökistä ja ympäristöstä hävitköön kaikki sinne kuulumaton - kalsea ja kylmä. Tulkoon pehmeys.

Tämän vuoden kesäkukka-aika on siis korkattu. Vielä eilen muistin noiden kaikkien kolmen nimet, mutta rehellisyyden nimissä on sanottava, että kaikenlaisten viherrysten nimet pysyvät pääkopassani niin kauan, kuin tekstiä purkin kyljestä luen. Siksipä lunttasin, että kyseessä on harsokukka (joka on vain jotain niin kaunista ja herkkää kuin voi ikinä olla olemassa), maksaruoho (joka on jo tuollaisenaan järjettömän kaunis! Saa majailla ensiksi ruukussa, mutta maan sulettua pääsee oikealle paikalleen rinteeseen aitan eteen) ja sitten on tuo, jonka nimeen liittyi sana hopea, mutta jota en nyt vain saa päähäni (mutta sen muistan, että kestää pieniä yöpakkasiakin). 

1 kommentti: