4.7.2016

NÄLKÄISET NAAPURIT

Tämä tarina kertoo uusista naapureista ja siinä on surullinen loppu.
Melkolailla tasan kuukausi sitten kerroin saunan viereiseen koivuun ilmestyneestä pesästä. Pesässä oli aluksi yksi muna, yhden yön päästä kaksi ja muutaman yön päästä jo kokonaiset neljä. Nuo neljä munaa olivatkin melkoinen ihmetyksen aihe, joita käytiin jatkuvasti ihastelemassa.

Sitten hurahti pari viikkoa, jolloin emme ehtineet mökille ollenkaan. Juhannuksena mökille saapuessamme näimme jo kaukaa neljä kapeaa kaulaa ja kaljua päätä, ja ennen kaikkea neljä nälkäistä suuta, jotka sojottivat ammollaan taivasta kohti.

Että osasivatkin olla sympaattisia! Rehellisesti sanottuna - rumia, mutta sympaattisia. Siinä ne kenottivat kallot kallellaan koko aurinkoisen juhannuksen, ja suorastaan kasvoivat silmissä!

Juhannuksen jälkeen hyvästelimme nuo pienet rumilukset. Kolmen päivän kuluttua palasimme mökille ja rynnistimme tietenkin samantien tarkistaman pesän tilanteen.

Tilanne oli tämä - pesässä oli kaksi poikasta, joista toinen teki ihmiset havaittuaan välittömän hypyn, suoraan järveen. Poikaset olivat tuon muutaman päivän aikana ehtineet kasvattaa itselleen oikein tuuheat höyhenpeitteet, joten pesästä hyppäsi ruipeloisen kaljupään sijaan varsin pörheä pieni töyhtöhyyppä, ilman lentotaitoa tosin. Rannalla kiljuessamme huomasimme vedessä toisenkin poikasen - tämä ei tosin liikkunut, vaan oli aivan paikallaan. Ja kalju, siis jo aiemmin viimeisen hyppynsä suorittanut.

Rohkein joukostamme kantoi räpiköivän poikasen takaisin pesään, josta tuo pikkukaveri kiitti hyppäämällä alas samantien uudestaan. Toinen rohkea toveri tarttui sen jälkeen niin sanotusti tipua siivestä ja nosti kaverin toiseen kertaan pesään. Poikanen tyytyi kohtaloonsa, eikä enää tuolloin suorittanut surmanhyppyä uudestaan.

Kuollut kalju kaveri haudattiin aitan taakse, pesässä oli kaksi poikasta ja neljäs - se on mennyt joko ylös tai alas, mutta vastaan se ei ole juhannuksen jälkeen tullut. 

Parin päivän päästä heräsimme todellisuuteen - pesässä oli enää yksi poikanen. Rantavedessä ei kuitenkaan lillunut ketään, joten kaveri onnistui uhkauksessaan ja pötki lipettiin. Lopulta neljäskin hyppäsi alas, putosi suoraan veteen ja kiipesi siitä kivelle. Sen jälkeen se hyppeli pitkin rantakivikkoa, kipitti nurmikolla, yritti kiivetä väärin päin käännetyn suotuveneen päälle ja lopulta paineli metsään niin kovaa, kuin kintuistaan pääsi. 

Pesä on tyhjä - sen pituinen se.

1 kommentti: