1.2.2018

VÄHÄN KESÄIKÄVÄ

Rehellisesti sanottuna on todettava, että on ikävä mökille.

Siinä ohessa on ikävä myös kesää, mutta sitäkin enemmän kaipaan tuonne pikku mökkeröön. Sanotaan, että mökillä on aina kesä. Onhan siellä siinä mielessä, että kummasti siellä pää tyhjenee. Arjen murheet seuraa kyllä perässä, mutta jotenkin se pakollinen puuhastelu rentouttaa. Kaikki se veden ja halkojen raahaaminen, saunan lämmittäminen ja takkatulen tuijottelu. Väkisinkin mieli edes vähäsen tyhjenee. 

Mökillä ei silti ole aina kesä. Nytkin siellä on talvi ja pakkasta, eikä voisi vähempää kiinnostaa lähteä kahlaamaan niihin metrisiin kinoksiin. Vaikka kesä olisi mieliala, niin kovin montaa kertaa talven aikana en saa mieltäni niin tiukkaan kesäasentoon, että jaksaisin lähteä jääkylmään mökkiin tärisemään. Vaikka pakko silti itsellenikin myöntää, että kyllä sieltä kumman rentoutuneena aina tulee takaisin, vaikka asenne ei olisikaan lähtiessä ollut niin kohdillaan.

Minusta kuitenkin tuntuu, että ihminen on parhaimmillaan silloin, kun olot ovat pikkuisen karut. Kun joutuu vähän taistelemaan henkensä pitimiksi. Silloin ei ehdi pitkästyä. Ja kun ei pitkästy, niin ei myöskään ehdi pyöritellä päässään kaikenmoisia turhanpäiväisyyksiä, kuten että mitähän se naapurikin minusta nyt ajattelee, kun läksin lähikauppaan pyjamahousuilla tai muuta yhtä oleellista. Ja kun ei ehdi pyöritellä päässään kaikenmoisia turhanpäiväisyyksiä, niin huomaakin olevansa aika tyytyväinen ihminen, jolla on asiat niin hyvin, että voi välillä lähteä mökille etsimään elämäänsä hieman ekstremeä. 

Tänään mieleni tekee ajatella oikein pinnallisia asioita. 
Nyt siis vähän sisustuksesta. 

Kuvissa yllä eräs lempipaikkani mökiltä. Se on terassi, mutta varsinkin se on kesäpeti. Yritin etsiä kuvia tuosta nurkasta ajalta ennen kesäpetiä, mutta harmikseni en löytänyt yhtään. Joka tapauksessa se oli se perinteinen romunkeräysnurkka, jossa oli esimerkiksi ampiaispesällä varustettu lipasto, moppiämpäri, onkia, maalipurkkeja ja sellaista, jonka joku on laittanut jonnekin. Puolisoni on sen verran kekseliäs ihminen, että keksi idean kesäpedistä juuri tuohon nurkkaan. Tehdessäkään ei kauaa nokka tuhissut - idea heräsi päivällä ja samana iltana sänky oli jo valmis. Patjakin löytyi omasta takaa. Päivälepopaikkana tuo on ihan mahtava, joskin eräs ystävämme on nauttinut siinä unensa myös yöaikaan.
Rantasaunan pukuhuone ei varsinaisesti silmää hivellyt. Asiat saavat mökillä kuitenkin edetä omalla painollaan, joten oli mikä oli, ajoi kuitenkin asiansa. Viime keväänä innostuin kuitenkin iskemään pukuhuoneeseen hiomakoneen ja maalipensselin kanssa - ja se todella kannatti! Ei tainnut koko kesänä olla yhtäkään saunailtaa, kun en olisi joko salaa mielessäni tai ihan kovaan ääneen päivitellyt pukuhuoneen herttaisuutta. Niin pienellä vaivalla niin suuri muutos. 

Tuo tila on vinoin tila maan päällä. Se ei ole vino yhteen suuntaan, vaan se on vino kaikkiin mahdollisiin ilmansuuntiin. Se on jopa epäilyttävän vino ja vinoudelle pitää luultavasti jossain kohtaa tehdä jotain radikaalia. Rakennus on itsessään kuitenkin mitä sympaattisin ja saunassa mitä parhaimmat löylyt, että purkaminen ja uuden rakentaminen ei tule kysymykseenkään. 
Viime keväänä lähdin into piukeana tekemään aitan eteen rinteeseen kivikkopuutarhaa - yhdenlaista sisustamista tämäkin. Siinä vierähti tunti jos toinenkin murikoita raahatessa - ja keskenhän se talven yli jäi. Nyt kyllä melkolailla jännittää, että onko mitään rinteeseen istuttamaani enää hengissä, kun kevät koittaa. Sen ainakin vannon kautta kiven ja kannon, että en aloita uutta mökkiaskartelua ennen kuin tämä on valmis!
Aivan ensimmäisenä mökkikesänämme kolme vuotta sitten teimme pientä pintaremontti aitassa. Tässä aitassa siis yövymme, koska päämökki on varsin pieni. Yritin etsiä kuvia aitan alkuperäisestä lookista, mutta en jostain syystä ole tarttunut kameraan ennen remonttia. Tai no tottahan tiedän mistä syystä - ne lakatut mäntyseinät ja katto ei juuri houkutellut kuvailemaan. Ensin maalattiin ja sitten rakennettiin sänky. Maalasin seinät, katon ja tilaan mitoitetun sängynrungon kaikki samalla maalilla. Sänky on seinästä seinään ja niin leveä, että parhaimmillaan siellä on kuusikin aikuista nukkunut aivan nätisti vieretyksin. Joskin on mainittava, että aamulla ilma oli hieman sakeanpuoleinen. 

Alkuperäinen suunnitelma oli tehdä sängyn alle pyörälliset laatikot vanerista. Nyt siellä on nimittäin kamalasti turhaa tilaa ja sinne kertyy epäoleellista tavaraa. En lainkaan pidä siitä, koska minun mielestä nukkumatilan pitää olla vain nukkumista varten. Tai jos siellä jotain säilytellään, niin tavaroille pitää olla paikka. Myös vaatesäilytys on olematon, joten jossain vaiheessa ne sängynaluslaatikot pitänee askarrella.
Kasvihuone on yksi monista lempiasioistani mökillä. Se oli alunperin varsin turha ja kamala, mutta siihen saatiin puhallettua monen miehen ja naisen voimin ihan uusi elämä. Ensimmäinen kesä oli kuitenkin hieman traumaattinen näin aloittelevalle viherpeukalolle, sillä esikasvattamani taimet ensiksikin hurahtivat , kesälomareissun aikaan kuivuivat hienoista kasteluviritelmistä huolimatta ja lopulta sato oli kohtuusurkea, vaikka onneksi lopulta myös yllätyksiäkin saatiin. 

Edellisen kesän kokemuksista järkyttyneenä (kylmillä keleilläkin saattoi olla osuutta asiaan) en saanut tuota tilaa koko viime kesänä siihen kuntoon, että sinne olisi viitsinyt jotain laittaa kasvamaan. Käytin sitä maalaustilana sateisina päivinä, kun sudin vintiltä löytynyttä laveria uuteen uskoon. Ensi keväänä en lupaa esikasvattaa mitään, mutta se on vissi, että kasvihuone ei ole tulevana suvena oman onnensa nojassa! Mullat menee joka laatikosta vaihtoon ja koko tila vaatii perusteellista kuurausta. Kuinka maltan odottaa? Tulisitko jo kesä.

2 kommenttia:

  1. Mikä tuo musta naulakko saunan pukuhuoneessa on? Tarvisin just semmosen, niin siro ja sievä 😍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Lotta!
      Naulakko on ostettu Annival Interiöristä viime keväänä, heillä on myös nettikauppa. :) Tuossa on kaks naulakkoa vierekkäin.

      Poista