28.11.2017

OLIPA KERRAN KAUNISTA

Tänään joulukuun korvilla palaan näihin marraskuun alun kuviin.
Se oli sellainen aamu ja päivä, että niitä ei montaa yhteen talveen mahdu. Aamulla vilkaisin ikkunasta alas lammelle ja hyvä kun ei silmät pyörähtänyt ulos kuopistaan - näky oli niin kaunis! Tiesin, että hartaimmissa toiveissamme koko talvi on näin kaunista, mutta luultavasti se tulee jäämään vain haaveeksi, joten nappasin kameran kaulaan ja lähdin ulos.

Kipusimme siskoni kanssa läheiselle vuorelle, josta avautui mitä talvisin näkymä kotilammelle ja ympäristöön. Silloin mietin, että voiko olla suurempaa onnea, kuin saada olla elossa tällaisena päivänä. Noiden hetkien voimalla jaksaa nämä hieman harmaammat päivät ja pitkän pimeän.

Aivan kohta kääntyy vuosi joulukuuksi. Marraskuu oli tänä vuonna minulle oikein hellä, en onnekseni suurestikaan huomannut kaivata katoavan valon perään. Tämä loppuvuosi on ollut varsin tapahtumarikas, sekä hyvässä että vähän pahassakin, joten sillä on ehkä jotain tekemistä asian kanssa. 

Toivokaamme, että tuleva talvi tuo tullessaan lisää huokailtavan kauniita pakkaspäiviä.

4 kommenttia:

  1. Ihan mielettömän upeita kuvia, wau <3

    VastaaPoista
  2. KAunista, todella kaunista!
    Tuo ensimmäisen kuvan vanha veräjä♥

    VastaaPoista
  3. Ihania kuvia ja kauniit kontrastit. Kyllä se Suomen luonto on kaunis.

    VastaaPoista
  4. Kiitos näistä kuvista ja tunnelmista. Tiedän mihin blogiin paneudun lähipäivinä tarkemmin <3

    VastaaPoista