9.9.2017

RAKKAUDESTA SUMUUN

Eilen sumuista järvimaisemaa tiiraillessani nousi mieleeni yksi ainoa lause. 

Sumu on syksyn sielu.

Jouduin miettimään lausetta hetken aikaa. Ensinnäkin siinä on melko monta s-kirjainta ja toisekseen lause kuulosti kovin pontevalta. Päädyin kuitenkin siihen, että asia on juuri niin. Sumu on syksyn sielu, ruska on sen vaatteet. Sumu on se asia syksyssä, miksi tätä vuodenaikaa niin kovasti rakastan.

Viime viikonloppuna kömmin aitasta ulos ja ilokseni huomasin, että sumu oli syönyt järven. Se on oikeastaan parasta, mitä voin kuvitella. Lähdin pontevin askelin laittamaan aamusaunaa tulille, mutta homma vähän venyi.

Mökiltä saunalle on matkaa noin kolmekymmentä metriä. Tuona kyseisenä aamuna matka kuitenkin kesti aikalailla tunnin verran - ympäröivä kauneus meinasi lamaannuttaa. Tallensin ensin näkymää pelkästään verkkokalvoilleni, mutta sitten säikähdin - sumu kun toisinaan poistuu yllättävän nopeasti. Oli haettava kamera ja tallennettava aamun kauneus talteen myös muistikortille. 

Sumussa kiehtoo ehkä eniten se, että se antaa tilaa mielikuvitukselle. Sumu kietoo sisäänsä, luo turvapaikan. Sumun keskellä ei pelota. 

(Kiitos eilisen kommenteista ja tuesta, se merkitsee minulle paljon. Aihe on arka ja omien heikkouksien esiintuominen jännittää, vaikka ymmärtääkin olevansa vain ihminen ja kyseisen aiheen koskettavan kovin montaa muutakin. 

Tekstissä mainitsin, että uupumuksen saattaa herätä huomaamaan, mutta ilman työkaluja sille ei osaa tehdä mitään. Työkaluja olisin itsekin kaivannut jo aikaisemmin - niitä ehkä oli, mutta en osannut tarttua niihin oikealla tavalla. Ehkä rohkaistun palaamaan aiheeseen vielä joskus myöhemminkin. 

Mielestäni on kuitenkin tärkeää uskaltaa puhua asioista asioina - me ihmiset kun kuitenkin olemme samasta puusta veistettyjä loppujen lopuksi. Koemme ja näemme asiat omilla tavoillamme ja elämme jokainen omannäköistä elämäämme, mutta siltikään emme ole niin uniikkeja, kuin vaikka uupuneena luulemme olevamme.)

1 kommentti:

  1. Onpas taas kauniita kuvia! Täällä käyn monesti kurkkimassa kauniita kuviasi, mutta yleensä ei tule jätettyä kommenttia! Kiitos siis kuvistasi ja tsemppiä uupumuksen selättämiseen!

    VastaaPoista