25.7.2016

KUKKAKALSARINEN METSÄSSÄ

Voi kesä ja sen marjat.
Kyllähän niitä on yritetty ottaa talteen - tungettu kaikkeen mahdolliseen ja nautittu hyvällä mielellä. Siltikään en ole jaksanut metsään ämpärin kanssa. Litran verran taitaa olla suurin määrä, jonka olen samaan astiaan poiminut ja sitäkään en lähtenyt omaa tonttia pidemmältä hakemaan. Mikäli meinaa mustikkametsälle ehtiä, niin hyvinkin pitäisi kiirettä jo pitää, alkavat meinaan olla melko pehmeitä jo.

Musta mökki on uuniton. Tai ei ihan, koska keittiön tasolla töröttää mökin edellisiltä omistajilta peritty miniuuni, joka toimii pistokkeella. Uuni on kooltaan noin puolet normaalista, joten peltikin on kuin leikkimökin uunista. Silti pienestä uunista suuret ilot - sillä saa tehtyä pikkuisen ruskettunutta marenkia pavlovaan ja uunijuureksetkin paistuu rapeiksi, vaikka hieman aikaa ottaakin.

Mökkitien varressa kasvaa runsaasti metsämansikoita, niiden makeaa maukkautta ei voita mikään maku maailmassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti