Metsäaskartelut eivät ota loppuakseen. Pinterest on loputon aarreaitta luonnonmateriaaleista innostuneelle ja ideoita on enemmän kuin ehtii toteuttamaan! Tässä päivänä eräänä kaiversimme tyttäreni kanssa muutamaan omenaan tuikulle sopivan kolon, johon sitten tuon mainitun kynttilän täräytimme. Aivan herttaiset ovat kyllä ja ulkoilmassa säilyvät pitkään.
Oravista ja steariinista asiaa seuraa. Onko niin, että oravat ovat kovia himoamaan steariinia? Tuikkuihin jää aina jämää pohjalle ja joka ainoa aamu on tuikuista enää metalliset hylsyt jäljellä - jämästeariini kantoineen on hävinnyt kuin taivaan tuuliin! Viime talvena myös isoja pöytäkynttilöitä oli yritetty viedä lasipurkeista - purkki oli maassa kenollaan ja kynttilässä näkyi selkeät raapimisjäljet, kun pötikkää oli yritetty ujuttaa ulos purkista. Toisesta kynttilästä taas oli raavittu luumun kokoinen pala, luultavasti sekä kynsin että hampain. En edelleenkään tiedä onko kyseessä ryöstelevät oravat, mutta jäljistä on niin pääteltävä, enkä muutakaan vastausta keksi. Lisäksi en tiedä mitä varkaat kaikella tuolla steariinilla tekevät - vuoraavat pesäänsä talven varalle vai kenties valavat kynttilöitä pitämään kylmän loitolla?
Ihan paras steariiniryöstö on kuitenkin tämä, viime talvelta sekin. Täytin illalla ison metallipurkin täyteen tuikkuja, ihan piripintaan (vetoisuus varmaan reilu litra, sinne uppoaa hyvinkin montakymmentä tuikkua), joka erehdyksissä unohtui pihalle ikkunalaudalle yöksi. Aamulla metallipurkki oli maassa pöydän alla, eikä tuikun tuikkua näkynyt mailla eikä halmeilla! Kyllä siinä joutui ihminen pikkuisen silmiään hieraisemaan ja toteamaan, että nyt sai steariinivaras kerralla kunnon saaliin.
Huvittava ajatus kertakaikkiaan, että ovat illalla lyöneet keskenään ylävitosta, kun huomasivat ajattelemattoman ihmisen jättävän kokonaisen aarrearkun vartioimattomana ikkunalaudalle yöksi. Yön pimeinä tunteina nuo pikisilmät ovat sitten hiipineet ovelassa muodostelmassa kohti purkkia, napanneet tuikun käpäliinsä, toisen pään päälle ja kolmannen hampaiden väliin - muutaman rohkeimman tietenkin pitäessä vahtia sivummalla. Se toheloin pudotti tietenkin purkin jossain vaiheessa kolinan kanssa lattialle, jolloin koko joukkio jähmettyi kauhusta paikoilleen. Helpotuksen huokauksen jälkeen anastus suoritettiin loppuun, heitettiin uudet ylävitoset ja varmassa piilossa tanssittiin voitontanssi tuikkukasan päällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti