Sunnuntai oli aivan uskomaton hellepäivä. Aamulla heräsimme ensi kertaa tälle kesälle mökillä niin, että aamulla pihalla astuessa oli vastassa niin aurinko, kuin hellekin. Vasta elokuun loppupuolella saimme siis kokea tuon maagisen tunteen, jota yleensä pitää kesässä ja varsinkin mökkeilyssä ihan itsestäänselvyytenä. Mutta kuten tämän kesän suosituin puheenaihe kertoo - kylmää ja vettä on koko kesä- ja heinäkuun riittänyt.
Mutta viime sunnuntai, sitä en unohda! Kömmimme aitasta aurinkoon ja helteeseen. Pikaisesti kahvi tulille, aamupuuro lautaselle ja pihakeinuun fiilistelemään. Sen jälkeen pakkasimmekin pienet eväät mukaan ja suuntasimme sähkömoottorilla varustautuneen soutuveneen siivittämänä järvelle. Ymmärtänette, että soutuvene ei oikeasti varsinaisesti lentänyt vetten päällä, kun kyydissä oli veneellinen kansaa ja moottorikin varsin pieni, mutta mihinpä siinä kiire ihmisellä.
Putputtelimme lähisaaria ympäri ja tähystimme mukavaa uintipaikkaa. Sellainen tulikin lopulta vastaan suojaisassa poukamassa. Karautimme veneen rantaan, kiipesimme kivelle ja nautimme auringosta. Ei ole tänä kesänä ihminen juuri aurinkorasvaa tarvinnut, joten kevyt kärähdyshän siinä pääsi tapahtumaan untuvikolle. Nenänvarsi punottaa mukavasti vieläkin muistona ihanasta kesäpäivästä.
Takaisin mökille tultiin nälkäisinä. Kaivoimme jääkaapista eilisen salaatin ja paistoimme pestolohta kaveriksi sekä lisukkeeksi kreikkalaista jogurttia sitruunamelissan lehdillä maustettuna. Uskokaa kun sanon, että pestolohi ei välttämättä näytä kovinkaan houkuttelevalta, mutta maistuu sitäkin paremmin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti