30.12.2016

TERVEISIÄ MUSTASTA MÖKISTÄ

Joululomalla on aikaa käydä mökillä.
Vihdoin ja viimein, kuukausien tauon jälkeen pääsimme vihdoin lämmittämään ennen kaikkea mökkisaunaa, mutta siinä ohessa mökkiäkin.

Montaakaan kuvaa en ole mökin sisätiloista julkaissut, mutta nyt kesäisen pienen maalausrupeaman jälkeen otin muutaman kuvan tuvasta. Yhtä tupaahan tuo mökki tosin on, ei pariinkymmeneen neliöön juuri muuta mahdukaan, kuin tupa ja keittiökolo siihen sivuun. Haaveilen mökkiin laveria, silloin tohtisi ehkä talviaikaankin mökissä yöpyä. Aittaan ei ole mitään asiaa pakkasilla, mutta pikkupakkasella tulipesä voisi hyvinkin pitää mökin lämpimänä aamuun asti - jos ei tarvitsisi ihan lattianrajassa nukkua.

Mökin sisätilat saivat kesällä uuden harmaan maalin pintaansa. Sävy on nimeltään tuhka ja vastasi odotuksia - harmaa raikasti seinät kuin uudeksi. Viime kesänä oli suunnitelmissa remonttirintamalla monenlaista - muurin rappaamista, lattian hiomista, listoitusta ja jopa keittiön uusimista. Onneksi ei ole kiire - ehkä ensi kesänä sitten. 

Kesällä ostin ihanalta Heidiltä maalaamansa maalauksen. Näin heti sen istuvan mustaan mökkiin kuin nakutettu ja niin se tekikin! Harmaalla seinällä maalaus pääsee oikeuksiinsa kauniisti. 

29.12.2016

2. LISÄLUUKKU - HUOVUTETUT LAPASET

Joulukalenterin toisessa lisäluukussa ehkä lämpimimmät lapaset ikinä ja kuinka ne tehdään.

Muutama viikko sitten kävin eräässä paikallisessa käsityöpuodissa, jossa oli myynnissä huovutettuja lapasia. Käsityöpuodin vieressä sijaitsee lankakauppa, joten siinä sitä sitten oltiin - reilu kymmenen euroa köyhempänä, kaksi kerää hahtuvalankaa pussissa. Väreissä oli missä valita, joskin etsimäni harmaa puuttui. Niinpä päädyin metsänvihreään ja luonnonruskeaan - oikein hyvät värit nekin. Kyseiset langat saa vaikkapa täältä. Yksi kiekko riitti juuri sopivasti yhteen lapaspariin, pienemmistä lapasista jäi vähän ylikin.

Lapasia olen tehnyt elämäni aikana runsaasti, mutta näin lämpimiä en ikinä. Enkä helppoja, rohkenisin väittää. Nämä lapaset neulotaan siis hahtuvalangasta ja kutistetaan pesukoneessa oikeaan kokoonsa. Huovutettuja lapasia tehdessä ei tarvitse välittää pätkääkään, vaikka käsiala ei olisi kovinkaan siistiä, koska pesukone kadottaa kätevästi kaikki mahdolliset virheet. Lanka on hieman haasteellinen alussa, koska se katkeaa helposti. Jos ja kun lanka katkeaa, niin laita langanpäät muutaman sentin kohdalta päällekkäin ja jatka neulomista. Huovutettaessa langat huopuvat yhteen.

Ennen huovuttamista lapanen on jättimäinen. Siksi on tehtävä tarkasti ohjeen mukaan mittaillen, koska keskeneräistä työtä ei pysty mallata käteen. Pesukonekeikan jälkeen lapanen kutistuu neljäkymmentä prosenttia, joten se muotoillaan kosteana täsmälleen omistajan käteen sopivaksi. Lapanen sopii käteen siis kuin valettu - tai huovutettu. 

Muista, että helpotkin neuleohjeet näyttävät aluksi aina heprealta ja luovuttaminen käy mielessä ennen kuin on edes ehtinyt aloittaa. Lue rivi kerrallaan ja lähde rohkeasti yrittämään. 

Hyvän ja helpon ohjeen löysin täältä. Kirjoitan lyhennelmän ohjeesta kuitenkin tähänkin, omien huomioitteni kera ja mahdollisimman selkeästi.


HUOVUTETUT HAHTUVALAPASET

Lanka: Pirtin Kehräämön hahtuvakiekko

Neuletiheys: Sileää oikeaa kahdella säikeellä neulottuna (ennen huovutusta) 19-20 s ja 31 krs = 10cm

Puikot: 4 mm sukkapuikot tai käsialan mukaan

Koko: Kuvissa näkyvät vihreät hanskat tehty naisen käteen, koko S. Ruskeat hanskat miehen käteen, koko (L). Alkuperäisestä ohjeesta löytyy laajempi kokoskaala.


Lapanen:

Neulo koko ajan kahdella säikeellä. Luo puikoille 48 (56) s. Jaa silmukat puikoille ja vaihda ensimmäisen ja viimeisen silmukan paikkaa. Neulo ensimmäinen kerros nurin. 
Neulo oikeaa 15 (17) senttiä. 

Neulo peukaloa varten eri värisellä langalla toisen puikon 8 (10) viimeistä silmukkaa (vasemman käden lapanen) tai kolmannen puikon 8 (10) ensimmäistä silmukkaa (oikean käden lapanen). 
Neulo oikeaa 14 (16) senttiä.


Kärkikavennukset:

Kavennukset tulevat ensimmäisen ja kolmannen puikon alkuun sekä toisen ja neljännen puikon loppuun. Neulo ensimmäisen puikon alussa 1 s ja käännä kaksi seuraavaa silmukkaa puikoilla toisin päin (etureuna takareunaksi, joudut nostamaan silmukat). Neulo käännetyt silmukat takareunoistaan yhteen ja neulo puikon loput silmukat oikein. 

Neulo toisen puikon silmukat oikein, kunnes jäljellä on kolme silmukkaa. Neulo kaksi oikein yhteen ja neulo viimeinen silmukka oikein. Tee kolmannen puikon alussa samanlainen kavennus kuin ensimmäisen puikon alussa ja neljännen puikon lopussa samanlainen kavennus kuin toisen puikon lopussa. 

Tee kavennukset joka kerroksella ohjeen mukaan, kunnes jäljellä on 8 s. Katkaise lanka ja vedä se varovasti silmukoiden läpi. Varo ettei lanka katkea. Päättele lanka.


Peukalo:

Pura eri värinen lanka ja poimi siltä silmukat. Poimi alapuolelta 8 (10) s ja yläpuolelta 9 (11) s. Jaa silmukat kolmelle puikolle ja neulo oikeaa 7 (8) cm. 

Päätä silmukat neulomalla joka kerroksella puikon kaksi viimeistä silmukkaa yhteen. Päättele silmukat kun puikoilla on 8 (6) s. Katkaise lanka ja vedä se varovasti silmukoiden läpi. Neulo toinen lapanen samalla tavalla, mutta huomioi peukalon paikka.


Viimeistely:

Päättele langanpätkät. 

Harsi lapasten sisälle muovia, etteivät ne huovu kiinni sisältä. Itse leikkelin muovipussista sopivan kokoiset palat lapasosaan ja peukaloon, jotka sitten muutamalla pistolla kiinnitin lapasen sisälle.

Pesin lapaset koneessa 60 - asteessa. Vihreät pesin kahteen kertaan, jotta sain niistä täsmälleen sopivat.  Laita koneeseen lisäksi hyvin vähän muuta pyykkiä, esimerkiksi pari pyyhettä. Käytä pesuaineena mielellään mäntysuopaa tai muuta pesuainetta, joka säilyttää villassa sen rasvan, mutta voit käyttää myös tavallista pesuainetta. Samassa koneellisessa voi pestä useita lapasia, ne eivät huovu toisiinsa kiinni.

Muotoile lapaset kosteana. Jos lapaset ovat liian isot, ne voi pestä uudestaan. Liian pieniä lapasia voi muotoilla ja venyttää kosteana ja mielellään antaa kuivua muotoonsa.

28.12.2016

KOKO KALENTERI YHDESSÄ KUVASSA

Vuosi alkaa lähetä loppuaan ja joulukalenteri loppui jo. 

Siksi minäkin halusin tehdä kollaasin joulukalenterin luukuista. On hauskaa nähdä ne kaikki kerralla, 24 luukkua menee niin nopeasti ja ideat ehtivät luukkuja tehdessä viikkojen varrella vaihdella moneen kertaan. Siksi niitä lisäluukkujakin syntyi - ja jotkin aivan hyvät luukut jäivät lopullisesti puolitekoisiksi ja ikuisiksi luonnoksiksi. Kuten todettua - kolme viikkoa menee nopeasti.

Luonto oli marraskuussa ja joulukuussa niin kauniin talvinen, että suureksi ilokseni se tuli isoksi osaksi kalenteria. Ei paljoa kuvaajalta vaadita, kun luonto itsestään tekee taideteoksen. Ei tarvitse kuin pidellä kameraa ja painaa nappia - kauneutta on minne vain kameran linssin kääntää.


Keittiössäkin tapahtui gluteenittomia asioita - Daimia, lakritsipipareita, kookosriisipuuroa, perunarieskaa, joululeipää, salmiakkisuklaalakuja ja fudgea

Askartelu ihmisen tiellä pitää, niin myös tässä kalenterissa. Sen todistaa - pieni kranssi, ikikuusi, marmoripaperi, nokipainanta ja paperitähdet. Pientä askartelua toki myös - joulukortit omista kuvista sekä servettikuusi.

Fiilistelyä ei voi elämässä koskaan olla liikaa. Niinpä tässäkin kalenterissa useampi luukku omistettiin lähinnä tunnelmoinnille - jouluinen eväsretki, jouluasetelma, joulumarkkinat ja lahjat pakettiin.

Mistä luukusta sinä tykkäsit eniten? 

27.12.2016

1. LISÄLUUKKU - TARJOTTIMET

Nyt parin päivän huokaisemisen ja makoilun jälkeen on aika avata ensimmäinen joulukalenterin lisäluukku. Ei näitä ekstraluukkuja montaa ole, mutta tämä on kuitenkin niistä muutamasta se ensimmäinen.

Viime vuonna joulun alla tein melkoiset pinot erimallisia lätysköitä vanerista. Pannunalusiksi nämä alunperin tein, mutta hyvin ovat palvelleet myös leikkuulautoina ja kuten mainittua - tarjottimina. 

Pienten vanerialusten tekemiseen tarvitaan puumateriaali, kuviosaha, hiomapaperi ja suoja-aine. Näissä käytin suoja-aineena saunasuojaa, joka suojaa kosteudelta. Osan alusista käsittelin mustalla ja osan läpikuultavalla suojalla. Tokihan en ole uskaltanut suositella näitä elintarvikkeiden pitoon juuri tuosta syystä - en tiedä onko pinnasta mahdollisesti irtoava saunasuojahöty syötäväksi sopivaa, mutta omassa käytössä olen käyttänyt varovasti kuitenkin. Pannunalusiksi rohkenen kuitenkin suositella näin ihan julkisesti.

Simppelin yksinkertaisia ovat nämä vanerikaunokit. Saavat roikkua ihan reilusti esillä, eikä tarvitse piilotella kaapin perukoille. Materiaalikustannuksetkaan eivät nouse koviksi, jos vaneria löytyy jemmasta tai rautakaupasta pienempinä paloina. Ilokseni tiedän nyt, että ainakin Starkista saa vaneria ostettua juuri tarvittavan kokoisen palan, jonka lisäksi sahaamon puolelta löytyy pientä jämäpalaa halpaan hintaan. Aina ei siis tarvitse olla kokonaista levyä ostamassa pientä askarelua varten.

24.12.2016

24. SERVETTIKUUSET

24.12
Jouluaaton luukku, tulihan se vihdoinkin. Tässä luukussa viimehetken vinkki joulupöytään ja hyvän joulun toivotukset.

Tänä vuonna olen törmänny useaan otteeseen servettikuusiin. Ovat yleisesti ottaen olleet vihreitä, niin kuin kuuset nyt ovat paljaimmillaan. Hyvän vihreitä servettejä on vaikea löytää, joten päätin kokeilla kuusien tekemistä kuviollisilla. Onnistuihin tuo, tosin kokeilun jälkeen tajusin, että paperiservettejä täytyy laittaa kaksi päällekkäin, jotta servetin valkoinen puoli ei jää näkyville. Näissä servettikuusissani siis kaksi paperiservettiä päällekäin. Senhän voi ajatella niin, että kätevää - toinen ruoalle ja toinen sitten kahville valmiina. 

Parhaan lopputuloksen saa toki niin, että omistaa kangasservettejä, mielellään neliskanttisia sellaisia. Niistä on sitten helppo taitella. Mutta jos ei omista ja haluaa ilotella kuusilla joulupöydässään, niin sekin onnistuu. Ohje servettikuusiin löytyy täältä.

Näin on tämän joulukalenterin kaikki 24 luukkua avattu. Nautin todella paljon jokaisesta, toivottavasti siitä on ollut iloa myös teille. Kalenteriin syntyi lopulta ylimääräisiäkin luukkuja, joten availen niitä tässä joulukuun mittaan - tai sitten ensi vuoden puolella. Nyt kalenterin luukut kiinni ja nauttimaan joulusta. 

Onnellista joulua.

23.12.2016

23. RUOKA KIERTOON

23.12
Tässä joulukalenterin luukussa muistutus ruoan kierrättämisestä ja linkki perunarieskaan.

Näin joulun alla on elämää jääkaapissa, hellan edessä ja ruokapöydässä. Myös biojätepussi elää kukoistustaan, kun jääkaapin ovea raotetaan normaalia tiuhemmin. Jotta ruokaa ei menisi niin paljon hukkaan, niin muistakaamme kierrättää ruokaa. Tokihan se kiertää elimistössä ihan itsekseenkin, mutta että se ylijäävä ape ei aivan haaskuuseen menisi. 

Siksi tässä näemme nyt aivan tavallisen perunarieskan aatonaaton luukussa. Perunarieska ei ole sen kummempi kaveri kuin mikään muukaan leipä, joten sopii aivan hyvin joulupöytäänkin. Tai viimeistään joulun jälkeiseen aamupalapöytään, kun jouluruoalta ylijääneet perunat on kierretty muussiksi ja pistetty leivän raaka-aineeksi.

Toisinaan teen porkkanaperunarieskoja, parempia ei voi olla olemassakaan. Ohje gluteenittomiin perunarieskoihin löytyy täältä

22.12.2016

22. FUDGE

22.12
Tänään kaksi yötä jouluun. Ihan vain sen kunniaksi fudgea ja pari kuvaa lumesta ja pakkasesta.

Joka joulu aion tehdä joulukarkit itse - yleensä en tee. Niin taitaa käydä tänäkin vuonna loppujen lopuksi, koska joulukalenteriin tehdyt ja kuvatut makeiset on vedelty parempiin suihin ajat sitten. 

Jos siis et intoudu tekemään esimerkiksi daimia tai gluteenittomia salmiakkisuklaalakuja, niin tässä aivan täydellinen vinkki nopeaan sokerihimon taltuttamiseen - nimittäin Lidlin Fudge.

Sain ystävältäni etukäteisjoululahjaksi kaksi itse tekemäänsä astiaa - sokerikon ja kermakon. Ovat niin kauniit, että halusin ne välittömästi näköetäisyydelle, mutta täytyihän niihin joulun alla jotain täytettäkin olla. Niinpä muistin kaapin jemmaan aiemmin hankitun Deluxe Fudge - laatikon ja kaadoin makeiset astiaan. Tuolloin sain huomata, että hyvää fudgea saa myös valmiina kaupasta. Nämä kaunokaiset ovat niin äkkimakeita, että kovin montaa palasta ei tarvita makeanhimoa taltuttamaan.

21.12.2016

21. GLUTEENITTOMAT SALMIAKKISUKLAALAKUT

21.12
Tänään joulukalenterissa puhutaan lakritsista, suklaasta ja salmiakista. Eikä mistään muusta.

Saaristolaisleipäikävän sai suurinpiirtein taltutettua gluteenittomalla joululeivällä, josta aiemmin oli puhetta. Salmiakkisuklaalakut taas painivat makeisosastolla samassa sarjassa - parempaa ei vain voi olla olemassa! Kuitenkin gluteeniton henkilö joutuu pidättäytymään tästä herkusta, mikäli valmispusseja hipelöi. 

Vaan eipä joudu enää, tosin herkut täytyy valmistaa itse. Kyllä sitä ilokseen hieman karkkien äärellä askartelee, kun tuntee jo lopputuloksen maun kielellään. Nämä gluteenittomat salmiakkisuklaalakut voi toki tehdä sen lisäksi myös maidottomana, kun valitsee oikean suklaan.

Lakut ostin Punnitse ja Säästä - kaupasta. Ne on Porvoon lakritsin valmistamat, joten löytyy varmasti muualtakin, kuulemani mukaan ainakin Prismasta. Suklaana käytin aivan tavallista Fazerin sinistä ja salmiakkijauhe on Urtekramin raakalakritsijauhetta - joka sopii ihan mihin vain.

Lakut tökitään hammastikkuihin, jotta ne on helpompi dipata suklaassa. Suklaan annetaan jähmettyä ihan hetki, jonka jälkeen ne pyöräytetään pehmeässä salmiakkijauheessa. Sen jälkeen kannattaa jo melkein ottaa tikut pois, ennen kuin suklaa ehtii kovettua. Kovettunut suklaa halkeilee helposti, jos tikut ottaa pois vasta myöhemmin.

Kun ainekset on hankittu, ei tekeminen paljoa aikaa lopulta vaadi. Pientä askarteluahan tuo on, mutta vaivan väärti. Erityisruokavalioisena henkilönä ilahtuisin ikihyviksi, mikäli joulupukki toisi lahjaksi pikkuisen nyssäkän lempilakuja. Paljoa ei ihminen tarvi ollakseen tyytyväinen.

20.12.2016

20. MARMORITÄHTIÄ JA TÄHTIÄ

20.12
Tämän päivän luukussa tähtiä ja linkki vuoden takaiseen.

Joulukalenterin kahdeksannessa luukusta putkahti tuoksuva marmoripaperi. Tuolloin totesin, että paperi pääsi hyötykäyttöön koristeen muodossa - ja tuossa se nyt on.

Viime jouluna tein tähtiä - tänä jouluna tein vielä enemmän tähtiä. Niitä on helppo ja mukava tehdä, ainoa ongelma on malttaa lopettaa kartongin ostaminen jossain vaiheessa. Ihania värejä on meinaan liikaa. Tämän vuoden tähtien värit näkyvät oikeastaan ylimmässä kuvassa, pehmeillä mennään. Niiden seuraksi muutama marmoritähti sopii oikein hyvin.

Tähtiin tein ohjeen viime jouluna. Se löytyy täältä

19.12.2016

19. LAHJAT PAKETTIIN

19.12
Tämän päivän joulukalenteriluukussa ollaan jäällä hiihtoretkellä ja pari sanaa lahjapaketeista.

Tämän vuoden paketit on paketoitu jo hyvän aikaa sitten. Näissä kuvissa paketit ovat ikäänkuin muka sattumalta löytyneet laiturilta joulukuisella hiihtoretkellä, mutta en lähde aikuisille ihmisille moista uskottelemaan. Itse ne sinne ulkoilemaan vein - ihan vain kuvaamisen ilosta. Tämän joulun pakettipaperit on hankittu Prismasta, Halpa-Hallista ja S-Marketista, ympärillänsä yksinkertaista narua.

Löysin jokunen aika sitten kirpputorilta aivan mahtavan eväsretkikorin. Tällä hetkellä se saa toimia pienempien pakettien säilyttimenä ja sijaitsee yleisesti ottaen portaiden alla. En tiedä olenko liian luottavainen vai onko nykyajan lapset jotenkin vähemmän uteliaita kuin ennen vanhaan? Nämäkin paketit ovat pitäneet majaa portaiden alla aivan katseiden alla jo hyvän aikaa, enkä ole yöaikaankaan kuullut epäilyttävää rapinaa pakettien lähettyviltä. Tai sitten en vain ole halunnut kuulla.

Toista se oli parikymmentä vuotta sitten, kun eräänä jouluna menetin luottamuksen - en joulupukkiin, vaan itseeni. Tiesin nimittäin missä lahjoja säilytetään, joten siinä pikkuhiljaa joulukuun mittaan olin bongannut omaa nimeäni pimeässä varastossa ahkerasti ja lopulta käynyt jokaisesta paketista nyhtämässä teippejä sen verran, että jouluaattona ei ollut enää mitään jännitettävää. Ja on kovin tuskallista esittää yllättynyttä ja vilpittömästi iloista, jos omatunto soimaa. Vaikka sain toivomani lahjan, en kuitenkaan muista iloa siitä - vain pettymyksen omaan uteliaisuuteeni. Annettakoon se lapselle kuitenkin anteeksi.

Rapiskoon siis portaiden alla, jos uteliaisuus vie voiton. Rapistelun opetus on sen verran kirpakka, että ei hetkeen unohdu. Joulu opettaa.