9.6.2016

LAHJOJA JA KIERRÄTYSKESKUSLÖYTÖJÄ

Mielikuvitus on mukava asia.
Kierrätyskeskukset ovat siitä mahtavia paikkoja, että koskaan ei voi tietää mitä edestään löytää. Toisekseen, joskus ei tiedä käyttötarkoitusta sille, mitä edestään löytää. 

Löysin kierrätyskeskuksesta muutaman oikein soman seinälle ripustettavan tuikkukupin. Hintaa oli euron kappale, joten ne päätyivät samantien ostoskoriin. Lopullinen sijoituspaikkansa varmistuu sitten joskus, kun mökin sisätilat kokevat pientä muutosta. Vaikka toisaalta, aivan hyvinhän nuo istuvat ulkoseinäänkin. 

Sitten löysin häkkyrän. Mielikuvitusviisari värähti samantien tappiin, kun kääntelin metallihärpäkettä vaakaan ja pystyyn ja mietin, että mihin kummaan se on alunperin tarkoitettu? Kassatäti kyseli kolikoita laskiessani ihan samaa ja ilosta vastasin, että en tiedä, ja sehän se onkin parasta! Minulla on visio, johon liittyy sopivasti nättejä S-koukkuja ja toimivaa naulakkoajatusta. Siitä tulee hyvä!

Mökki sai tupaantuliaislahjaksi ystävältäni hänen omin sorjin kätösin tekemän ryijyn. Tästä tuli heti aarre, jonka ympärille on mitä mukavin aloittaa mökin sisäosien pientä pintaremonttia. Se on kaunis, ja kuin mustaan mökkiin tehty!

Sanotaanpa mitä tahansa ja vaikka elämänarvot onkin ihan muissa asioissa, niin - kyllä tavara vain toisinaan tekee ihmisen onnelliseksi.

7.6.2016

RUUVIT OIKEILLA PAIKOILLA

Kasvihuoneessa on nyt paikka kaikelle ja kaikki paikallaan.
Joku aika sitten törmäsin kaupassa siskoni suosituksesta kuparikoreihin, joita hankin muutaman ihan vain siksi, että olivat edullisia ja nättejä. Lopullista sijoituspaikkaa niille en kuitenkaan ollut valmiiksi miettinyt. 

Alkuperäinen ajatukseni kasvihuoneeseen oli kiinteät hyllyt takaseinälle, mutta vähän vahingossa kävi kuparikorin tie kasvihuoneeseen ja silloin hoksasin, että kuparikorithan on kuin tehty kasvihuoneen takaseinälle! Muutamaa ruuvia vain löysemmälle, koukku seinään ja ruuvi takaisin. 

Olihan se sitten kipaistava kauppaan ostamaan vielä kolmaskin kori kahden aiemmin hankitun rinnalle. Idea toimi hyvin - korit ovat tukevat, kätevät ja nätit. Koreissa on oikein näppärä kiinnityssysteemi, joten sen saa nostettua seinältä alas helposti.

Näin on kasvihuoneessa mullat laatikoissa ja paikka kaikelle. Nyt vain vaihdetaan tainta isompaan ruukkuun, jännitetään kasvun ihmettä ja toivotaan hyvää satoa. Tietenkään parasta unohtamatta - nautitaan sadosta!

6.6.2016

PESÄ

Saunan viereiseen koivuun oli ilmaantunut pesä.
Se näyttää hassulta, koska se on tosi matalalla. Ihan kuin lintu olisi luullut, että mökillä ei asu ketään ja rohkaistunut pykäämään taloutensa niin lähelle menoa ja meteliä. Toisaalta, tiedän linnuista juuri sen verran, että en tiedä niistä mitään. Ehkä tämä yksilö tekee aina pesänsä matalalle ja lähelle ihmistä.

Huomasimme pesän, seuraavana päivänä huomasimme munan. Miten kaunis muna. Yritin googlata, olisiko rastaan? Lapsikin tietää, että muniin ei saa koskea, mutta ihan varovasti oli pakko kurkata pesään. Luonto on ihmeitä täynnä, niin kuin nyt vaikkapa tuo vihreä muna, se herätti paljon kiinnostusta ja kysymyksiä.

Seuraavana aamuna se vasta ilonpäivä koitti, kun yön aikana pesään oli ilmaantunut toinenkin muna! Nyt jännitetään milloin pesästä alkaa kuulumaan piipitystä ja sitä ennen - ilmaantuuko munia vielä lisää?

5.6.2016

LEMPIPAIKKA

Se on kasvihuone, se on sanomattakin selvää.
Olen aivan hullaantunut tuohon pieneen huoneeseen! Tiesin kyllä, että niin tapahtuisi, mutta hieman yllätti kuitenkin, että voisin olla siellä kaiket päivät toimittamassa tyhjää ja tuijottamassa, kun tomaatti kasvaa korkeutta. Ne näyttää nimittäin kasvavan ihan silmissä ja muutama pitäisikin kiireen vilkkaa jo siirtää suurempaan ruukkuun.

Tarkoitukseni on saada viherrystä pitkin kasvihuonetta - alas, ylös ja puoliväliin. Ylhäällä roikkuu tällä hetkellä muutama amppeli, toinen kierrätyskeskuksesta löydetty kuparinen ja toinen perinteisempi. Viimeksi mainittuja on jemmassa kotona vielä muutama, vielä kun muistaisin ottaa ne mukaan mökille lähdettäessa. Puolivälin korisysteemi vielä odotuttaa itseään hetken, eiköhän nekin saada seinälle lähipäivinä. Sitten alkaakin kasvihuone olla siinä kunnossa, että alkaa se todellinen tomaatin tuijottelu!

4.6.2016

BATAATTIBURGERIT

Burgeri parhaasta päästä!
Jonkun kerran olen tehnyt bataattiburgereita, jotka ikävä kyllä eivät herätä toivottua reaktiota muun perheen keskuudessa. Oman burgerini olen kasannut Emmi-Liia Sjöholmin reseptin pohjalta kirjastaan Viljaton kattaus. Eikä ole oikeasti haitannut, että perhe ei innostu - jää itselle enemmän!

Viime viikonloppuna saatiin kuitenkin nauttia ystäväni avotulella kokkaamia burgereita. Näistä bataattiburgereista löytyy pääraaka-aineen lisäksi pinaattia, thai-basilikaa, avokadoa ja vuohenjuustoa sekä lisäksi maldon-suolaa, mustapippuria, oliiviöljyä, sitruunamehua, valkosipulia ja timjamia. Retiisikin näyttää jostain välistä kurkkivan. Sanomattakin lienee selvää, että maistui!

TOISTAISEKSI VIIMEISET ASUKKAAT

Matti-klaani ja pari muuta muutti eilen kasvihuoneeseen.
Eilen sain viimein mullat loppuihinkin kasvihuoneen laatikoihin. Aika paljon imee multaa nuo laatikot. Peräkärrykuorman hakeminen ei tule kysymykseen, koska peräkärryä on maaston vuoksi mahdoton saada lähimaillekaan kasvihuonetta. Niinpä sitä on lastattu pusseissa peräkontti täyteen useampaankin otteeseen ja nyt vihdoin saatiin lopulliset kasvupaikat viimeisillekin kavereille.

Sain ystävältäni Matti-siemenperunaa sekä hopeasipulia. Niinpä täytin viimeiset laatikot näillä mainituilla kavereilla ja opettajaltani saamilla lehtikaalin taimilla. 

Kyllähän se jännittää, että miten tässä käy - tuleeko näistä kavereista yhtään mitään. Kävi nimittäin juuri äsken selväksi, että olen sekoittanut rosmariinin ja timjamin ja nimennyt nuo kaverit suurieleisin kyltein väärinpäin. Kovin suuresta erheestä ei liene kyse, mutta kyllähän se pistää ihmisen epäilemään omia kasvattajankykyjään. Oppia ikä kaikki.