16.1.2016

TALVIUNILLA

No näistä keleistä, että nythän se taas pakkasen tyrkkäsi! Ei haittaa laisinkaan, voi rauhassa jäädytellä lumilyhtyjä ja muita jääkoristeita. Liiallisessa pakkasessakin on toki riskinsä, sillä lyhtyjen kanssa pitää muistaa olla tarkkana, että eivät ehdi jäätyä umpeen asti ja toisaalta - ettei jää jää liian ohueksi. Siinä menee iloisesti koko työ - tai sanoisinko pikemmin odottelu - hukkaan, kun vesi hankeen lirahtaa ja lyhty iloisesti halkeaa.

Jäädytin maitopurkkeihin kauniita jääkoristeita niin, että laitoin kuivakoituneen jouluoksakimpun osiin ja upotin ne purkkeihin. Kuorin maitopurkit jääkalikoiden ympäriltä jo siinä vaiheessa, kun jäätä oli noin sentin verran. Tein pohjaan reiän ja kaadoin sisältä vedet pois. Siellä ne kauniit kukkaset nyt elävät uutta elämäänsä kirkkaan jään sisässä. Todistusaineistoa aiheesta seuraa, kun päivänvalo saapuu kuvauskaveriksi.

Mökillä on ollut nyt hiljaista, kun on nämä kelit - eli talvi. Pikkuisen kun asteet laskisi eikä kovasti pyryttäisi, niin uskaltaisi taas lähteä mökkiä lämmittämään. Edellisestä överipakkaskäynnistä jäi hyvin vahva fiilis siitä, että mökki ei ole tehty talviasuttavaksi, vaan sen pitää antaa lepäillä aivan rauhakseen kovien pakkasten yli. Levätköön nyt talviuniaan, niin jaksaa sitten keväämmällä pitää asukkaat tyytyväisinä.

13.1.2016

HEIHEI JOULU

Joulua on vielä jäljellä. Oikeasti halusin hyvästellä joulun jo vähän ennen kuin se edes oli, en tänä vuonna juurikaan ehtinyt ajatella koko joulua muuta kuin sen verran, mitä itse sain askarreltua ja muutaman lahjan hankittua. Joulu tuli, meni ja oli. Se tuntui pitkältä, ehti oikein jopa kyllästyttää ja sehän on takuuvarma merkki siitä, että loma on tehnyt tehtävänsä! Arkeen on ollut mukava palata.

Joitain jouluasioita on kuitenkin vielä jäljellä - valoja, havuja, tähtiä ja joitain koristeitakin. Olen kuitenkin niin taiten valinnut joulukoristeeni, että suurin osa niistä menee ihan vain koristeista ja se joulu on lähinnä omassa päässäni. Sellaisia koristeita on vaikkapa nämä kuvissa näkyvät - markkinoilta ostettu purkkikynttilä, Iittalan Allas-kynttelikkö sekä kultainen roikutin, joka kavereineen kuoriutui joulupukin tuomasta paketista ja oikein sopivasti nasahti kyllä makuhermooni. Sitten on enkelikello, betonitähti, kolmiulotteinen vanerikuusi ja paperitähtiä oksilla. 

Tänäänkin vielä myrskyää, lumi on saapunut myös tännepäin Suomea. Suorastaan kahlattava on, että pääsee eteenpäin ja tuuli menee luihin ja ytimiin. Siksi voi vielä vähän kuitenkin leikkiä joulua - koska onhan kevääseen oikeasti vielä melko pitkä matka.

12.1.2016

ÖLJYLYHDYISTÄ JA LUMIMYRSKYSTÄ

Kuten jo aiemmin kerrottua, mökillä on tällä hetkellä lähes kaikki edellisen omistajan peruja. Niitä peruja on myös runsas öljylamppujen kavalkadi, joita suuresti ihailen. Osa on kovasti nättejä ja osa taas hyvinkin perus, made in China-osastoa. Kaikista kaunein on silti saunan pukuhuoneen lasikupuinen öljylamppu.

Nämä kuvassa näkyvät yksilöt ovat juuri sitä halpatuotantoa tuolta jostain Aasiasta. Hankin ne kirpputorilta muutaman euron hintaan, kun olivat niin kauniin värisiä. Hyvin on tuli palanut niissäkin koko talven. Vanhassa vara parempi, eikä tarvitse olla jatkuvasti tuikkujen kanssa säätämässä ja laittamassa uutta palamaan. Liekki ei myöskään sammu, vaikka puhaltaisi kovastikin.

Ja nyt muuten puhaltaa! Siperiasta on kuulemma lumimyräkkä ollut tuloillaan ja nyt se sitten saapui, kun pakkanen laski kymmenen asteen hujakoille. Tuulee niin, ettei meinaa pipo päässä pysyä ja taitaa olla etelässä jo luntakin tullut ihan reippaasti. Meilläpäin ei ole kunnon hankia näkynyt vielä tälle talvelle, mutta ehkä sekin ihme nähdään tässä lähiviikkoina.

Tällaisina lumimyrskypäivinä on yksi ruoka ylitse muiden - kaalipata. Ei tartte miettiä mitä tänään syötäisiin.

10.1.2016

TALVEN TAIKOJA

En nyt kehuisi kovin mielikuvitukselliseksi tekstieni otsikoita, mutta kun jokaiseen otsikkovaihtoehtoon liittyy jollain tapaa sanat talvi tai pakkanen, niin suottako tuota vastaan rimpuilemaan. Toistan itseäni, ja tiedän sen. Onhan tuo otsikko sentään mahtipontinen ja runollinenkin vielä. Fakta on se tosiasia, että talvi se tekee taikojaan, kun tuota maailman kauneinta talvimaisemaa tänäänkin verkkokailvoilleen tihrustaa.

Pakkasesta sen verran, että eilen lauhtui ja tänään taas kiristyi. Eilen mittari näytti noin viittätoista miinusta koko päivän, joka on itseasiassa oikein sopiva. Pystyy ulkoilemaan ilman välitöntä jäätymisvaaraa, kunhan vain pukee tarpeeksi ja pysyy liikkeessä.

Olen pyrkinyt tietoisesti kuvaamaan mökillä samoja paikkoja eri vuodenaikoina. On ollut hauska selata kuvia ja nähdä konkreettisesti miltä vuodenkierto juuri tuossa paikassa näyttää. Jokainen vuodenaika mökillä on meille nyt se jännittävä ja ensimmäinen, enää on kevät näkemättä ja sitä odotan innolla. Olemme tässä talven mittaan kuluttaneet Pinterestin ja muut ideapankit lähes puhki silkasta fiilistelyn ilosta. Hauska nähdä sitten kesällä, että mitä tulee tehtyä vai tuleeko mitään. No, sen tiedän ainakin, että kasvihuoneessa tapahtuu, se on varma!

9.1.2016

YKSINÄINEN RATSASTAJA

Viikonloppuna rantaan saapui yksinäinen ratsastaja. Toisin sanoen sorsa, joka oli uhkarohkeuksissaan erottautunut ryhmästään ja lähtenyt ominpäin tutkimaan järveä. Lähes joka kerta mökille saapuessamme ilmaantuu jostain poukaman takaa pitkä jono sorsia, jotka päättäväisesti suuntaavat kohti mökkirantaamme. Tällä kertaa tämä kaveri saapui yksin.

Löysin tekstiluonnoksista tällaisen julkaisematta jääneen yksinäisen ratsastajan. Voe kerrassaan kun näyttää tuo kesä niin kovin vihreältä ja lämpimältä! Vasta talvellahan sitä oikeasti tajuaa, miten kesällä vaan kertakaikkiaan on vihreää ja lämmintä. Ja sorsat, niitä on mökkirannassa paljon ja kirmaavat paikalle aina samantien, kun auto kaartaa pihaan. Missähän lie tuokin kuvien kaveri tällä hetkellä? Luultavasti viilettää luistimet jalassa jossain sileällä järvenselällä, saunoo rantasaunalla jälkilöylyissä ja välissä pulahtaa avantoon. Minkä verran me ihmiset loppujen lopuksi sorsan elämästä tiedetään?

7.1.2016

TALVEN IHMEMAA

No onhan se ihmemaa! Viime päivinä on puhuttu pelkästään säästä - olen puhunut, naapuri on puhunut, kaveri on puhunut, some on puhunut, radio on puhunut. Säästä ja juuri nimenomaan siitä, että kun on niin kylmä! Onhan se ehkä hivenen nahkeaa, että aamulla ei auto oikein tahdo startata -30 - asteessa, piuhassa roikottamisesta huolimatta. Silti - on se ihanaa, kun vihdoin on oikea talvi!

Lunta ei silti ole kyllä nimeksikään, mutta ihan riittävästi kuitenkin. Nautin mieluiten talveni näin, kylmä saa olla ja vähäluminen, kunhan on edes kylmä. Mökkijärven jää oli muuten luistellessa silein mitä kuunaan olen luonnonjään tuntenut jalkapohjan alla olevan. Roiloja ei ollut juuri nimeksikään ja luistelemisesta teki tietenkin helppoa se, että lunta ei ole muutamaa senttiä enempää. 

No myönnän, saattaa tässä pakkasessa jotain vähemmän mukavaakin olla. Pari asiaa nimittäin hieman kirpaisee ulkohuussissa asioidessa. Eikä niistä sitten sen enempää.

6.1.2016

LOPPIAISEN -26 - PAKKASASTETTA

Tänään aamulla mittari huiteli ehdottomissa talven ennätyslukemissa. Olemme käyneet muutaman kerran mökillä nyt tammikuussa, toisella kerralla tyydyimme ihan vain istumaan sohvalla, mutta uuden vuoden päivänä lämmitimme saunan ja luistelimme. Rohkeimmat kävivät toki avannossakin, itse tyydyin ihailemaan noita huikeita suorituksia valokuvien välityksellä. 

Tuolloin ei tosin ollut aivan näin kylmä, olisiko ollut kymmenen pakkasasteen pintaan. Tänään päädyimme mökille tunnottomista poskipäistä huolimatta ja niinhän siinä kävi, että luistimet jäivät koristeiksi, kun yritimme saada varpaat pysymään kengissä jotenkuten sulina. Toki tämä asia oli aavistettavissa jo liikkeelle lähtiessämme, mutta tyhmä ei tajua kuin yrittämällä.

Mökki lämpeni hyyyyyyvin hitaasti. Tai lämpeni mitä lämpeni, kolmen tunnin jälkeenkin vielä keittiön alakaapeista puolet oli jäähuurun peitossa. Saimme kuitenkin vedeltyä bataattikeitot ja lämpimät kaakaot ääntä kohden ja illalla melkein jo luovuin sisätiloissa kaulahuivista ja piposta, mutta vain melkein. Ihan niin lämpimäksi ei mökkiä saatu kovasta yrityksestä huolimatta, että olisi voinut ulkovaatetusta lähteä vähentämään.

Kokemus tuokin. Tänään oli muuten ensimmäinen kerta mökillä talvella valoisaan aikaan - kyllä siellä oli kaunista tähänkin aikaan vuodesta.